MOI
Aloitan kirjoittamaan aidoista fiiliksistäni tänne. Kirjoitan tänne anonyyminä, joten henkilöllisyyttäni ette saa koskaan tietää. Kärsin masennuksesta. Minulla on hyviä ja huonoja jaksoja. Ensin menee hyvin ja sitten masennus ja ahdistus iskee päälle. Ajattelin alkaa kirjoittamaan tänne kuulumisiani ja ajatuksiani. Ehkä se auttaa tähän ja ehkä siitä on apua myös muille.
Nyt ennen tätä päivää minulla on mennyt hyvin, mutta tänään kaikki seinät romahtivat taas päälle. Tuntuu ettei jaksa tehdä mitään, ahdistaa ja tuntuu ettei elämällä ole tarkoitusta. Mutta tottakai elämällä on tarkoitus ja jokaisella on merkitys olla täällä. Me kaikki olemme tärkeitä ja aina on edes yksi ihminen, joka aidosti välittää sinusta. Joo joo kunnon kliseitä, mutta mieti nyt. Tottahan se on. Ajatus vain hautautuu hiekkaan ja unohtuu, kun esimerkiksi masennus iskee päälle.
Minulla oli jo jonkin aikaa mennyt todella hyvin ja nyt erinäisten syiden takia menee taaaaas huonosti. Haluaisin todella kertoa tarkemmin tänne, mutta 1) joku saattaisi arvata kuka olen 2) haluan säilyttää yksityisyyden ja 3) en koe tarvetta kirjoittaa niistä tänne. Tausta tiedoksi voisin kertoa, että olen ollut koulukiusattu ja kotona asiat ovat hyvin. Ehkä nyt saatatkin miettiä, että : ”Tollahan on asiat hyvin. Ei sillä voi olla masennusta!”. Mutta voi kuule jos elämä olisikin niin yksinkertaista ja helppoa. Jospa tietäisin edes itsekkin mistä paha olo johtuu.
Tämä ”war inside my head” onkin siitä ovela, että se voi iskeä kehen vaan ja se voi olla kenellä vaan. Sillä onhan keksitty tekohymy ja näytteleminen. Asiat voi olla huonosti, vaikka ei siltä vaikuta. Esimerkiksi itse olen luokkani iloisimpia ja energisimpiä tyyppejä. Ei masennus välttämättä näy ulospäin.
Olen sortunut viiltelyyn ja voin siitä kirjoitella joskus erikseen. Se on asia josta pitää puhua ja josta tulen ajanmyötä puhumaan. Tai siis kirjoittamaan jos haluatte.
Täytyy sanoa, että tämä ajatusten purkaminen tänne auttaa. Suosittelen kokeilemaan tätä. En tarkoita, että tarvitsee perustaa mitään blogia vaan voi kirjoittaa esimerkiksi johonkin vihkoon tai päiväkirjaan. Ennen tätä olen purkanut pahaa oloa urheilemalla, maalaamalla, laulamalla/ soittamalla soitinta ja kuuntelemalla musiikkia. jokainen on erillainen yksilö ja kaikilla kaikki tavat eivät toimi, mutta kannattaa edes kokeilla jos tarve tulee.
Muistutan loppuun, että sinä kuka ikinä oletkin kuka olet eksynyt lukemaan tätä. Kiitos, että olet olemassa. Kiitos, että luit tämän.
22/7/2017
– Imfine